
-
-
- Khuddakapāṭhapāḷi
- Dhammapadapāḷi
- Udānapāḷi
- Itivuttakapāḷi
- Suttanipātapāḷi
- Vimānavatthupāḷi
- Petavatthupāḷi
- Theragāthāpāḷi
- Therīgāthāpāḷi
- Therāpadānapāḷi
- Therīapadānapāḷi
- Buddhavaṃsapāḷi
- Cariyāpiṭakapāḷi
- Jātakapāḷi
- Jātakapāḷi
- Mahāniddesapāḷi
- Cūḷaniddesapāḷi
- Paṭisambhidāmaggapāḷi
- Nettipāḷi
- Peṭakopadesapāḷi
- Milindapañhapāḷi
-
7.1.2 Vedanānupassanāniddesa
Satipaṭṭhānavibhaṅga
Suttantabhājanīya
Vedanānupassanāniddesa
363. 1346 Kathañca bhikkhu ajjhattaṃ vedanāsu vedanānupassī viharati? Idha bhikkhu sukhaṃ vedanaṃ vedayamāno “sukhaṃ vedanaṃ vedayāmī”ti pajānāti, dukkhaṃ vedanaṃ vedayamāno “dukkhaṃ vedanaṃ vedayāmī”ti pajānāti, adukkhamasukhaṃ vedanaṃ vedayamāno “adukkhamasukhaṃ vedanaṃ vedayāmī”ti pajānāti, sāmisaṃ vā sukhaṃ vedanaṃ vedayamāno “sāmisaṃ sukhaṃ vedanaṃ vedayāmī”ti pajānāti, nirāmisaṃ vā sukhaṃ vedanaṃ vedayamāno “nirāmisaṃ sukhaṃ vedanaṃ vedayāmī”ti pajānāti, sāmisaṃ vā dukkhaṃ vedanaṃ vedayamāno “sāmisaṃ dukkhaṃ vedanaṃ vedayāmī”ti pajānāti, nirāmisaṃ vā dukkhaṃ vedanaṃ vedayamāno “nirāmisaṃ dukkhaṃ vedanaṃ vedayāmī”ti pajānāti, sāmisaṃ vā adukkhamasukhaṃ vedanaṃ vedayamāno “sāmisaṃ adukkhamasukhaṃ vedanaṃ vedayāmī”ti pajānāti, nirāmisaṃ vā adukkhamasukhaṃ vedanaṃ vedayamāno “nirāmisaṃ adukkhamasukhaṃ vedanaṃ vedayāmī”ti pajānāti. So taṃ nimittaṃ āsevati bhāveti bahulīkaroti svāvatthitaṃ vavatthapeti. So taṃ nimittaṃ āsevitvā bhāvetvā bahulīkaritvā svāvatthitaṃ vavatthapetvā bahiddhā vedanāsu cittaṃ upasaṃharati.
1347 Kathañca bhikkhu bahiddhā vedanāsu vedanānupassī viharati? Idha bhikkhu sukhaṃ vedanaṃ vedayamānaṃ “sukhaṃ vedanaṃ vedayatī”ti pajānāti, dukkhaṃ vedanaṃ vedayamānaṃ “dukkhaṃ vedanaṃ vedayatī”ti pajānāti, adukkhamasukhaṃ vedanaṃ vedayamānaṃ “adukkhamasukhaṃ vedanaṃ vedayatī”ti pajānāti, sāmisaṃ vā sukhaṃ vedanaṃ vedayamānaṃ “sāmisaṃ sukhaṃ vedanaṃ vedayatī”ti pajānāti, nirāmisaṃ vā sukhaṃ vedanaṃ vedayamānaṃ “nirāmisaṃ sukhaṃ vedanaṃ vedayatī”ti pajānāti, sāmisaṃ vā dukkhaṃ vedanaṃ vedayamānaṃ “sāmisaṃ dukkhaṃ vedanaṃ vedayatī”ti pajānāti, nirāmisaṃ vā dukkhaṃ vedanaṃ vedayamānaṃ “nirāmisaṃ dukkhaṃ vedanaṃ vedayatī”ti pajānāti, sāmisaṃ vā adukkhamasukhaṃ vedanaṃ vedayamānaṃ “sāmisaṃ adukkhamasukhaṃ vedanaṃ vedayatī”ti pajānāti, nirāmisaṃ vā adukkhamasukhaṃ vedanaṃ vedayamānaṃ “nirāmisaṃ adukkhamasukhaṃ vedanaṃ vedayatī”ti pajānāti. So taṃ nimittaṃ āsevati bhāveti bahulīkaroti svāvatthitaṃ vavatthapeti. So taṃ nimittaṃ āsevitvā bhāvetvā bahulīkaritvā svāvatthitaṃ vavatthapetvā ajjhattabahiddhā vedanāsu cittaṃ upasaṃharati.
1348 Kathañca bhikkhu ajjhattabahiddhā vedanāsu vedanānupassī viharati? Idha bhikkhu sukhaṃ vedanaṃ “sukhā vedanā”ti pajānāti, dukkhaṃ vedanaṃ “dukkhā vedanā”ti pajānāti, adukkhamasukhaṃ vedanaṃ “adukkhamasukhā vedanā”ti pajānāti, sāmisaṃ vā sukhaṃ vedanaṃ “sāmisā sukhā vedanā”ti pajānāti, nirāmisaṃ vā sukhaṃ vedanaṃ “nirāmisā sukhā vedanā”ti pajānāti, sāmisaṃ vā dukkhaṃ vedanaṃ “sāmisā dukkhā vedanā”ti pajānāti, nirāmisaṃ vā dukkhaṃ vedanaṃ “nirāmisā dukkhā vedanā”ti pajānāti, sāmisaṃ vā adukkhamasukhaṃ vedanaṃ “sāmisā adukkhamasukhā vedanā”ti pajānāti, nirāmisaṃ vā adukkhamasukhaṃ vedanaṃ “nirāmisā adukkhamasukhā vedanā”ti pajānāti. Evaṃ bhikkhu ajjhattabahiddhā vedanāsu vedanānupassī viharati ātāpī sampajāno satimā vineyya loke abhijjhādomanassaṃ.
364. 1349 “Anupassī”ti…pe… “viharatī”ti…pe… “ātāpī”ti…pe… “sampajāno”ti…pe… “satimā”ti…pe… “vineyya loke abhijjhādomanassan”ti. Tattha katamo loko? Sāyeva vedanā loko. Pañcapi upādānakkhandhā loko. Ayaṃ vuccati “loko”. Tattha katamā abhijjhā? Yo rāgo sārāgo…pe… cittassa sārāgo— ayaṃ vuccati “abhijjhā”. Tattha katamaṃ domanassaṃ? Yaṃ cetasikaṃ asātaṃ cetasikaṃ dukkhaṃ cetosamphassajaṃ asātaṃ dukkhaṃ vedayitaṃ cetosamphassajā asātā dukkhā vedanā— idaṃ vuccati “domanassaṃ”. Iti ayañca abhijjhā idañca domanassaṃ imamhi loke vinītā honti paṭivinītā santā samitā vūpasantā atthaṅgatā abbhatthaṅgatā appitā byappitā sositā visositā byantīkatā. Tena vuccati “vineyya loke abhijjhādomanassan”ti.
1350 Vedanānupassanāniddeso.